Suomi myy aseita Saudi-Arabialle. Suomi tekee ydinvoimalakauppaa Venäjän kanssa. Suomi oli luomassa EU:n tuoretta, hyvin kyseenalaista pakolaissopimusta Turkin kanssa. Suomi panostaa kauppaan Kiinan kanssa.
Kaikkia näitä neljää esimerkkimaata yhdistää piittaamattomuus ihmisoikeuksista. Saudi-Arabia, joka ei salli kansalaisiltaan pienintäkään julkista arvostelua, välittää aseita eteenpäin erilaisille ryhmittymille, myös islamisteille. Venäjä on myös miehittänyt Krimin, ja saksalaisen Bild-lehden mukaan hallinnoi varjohallituksen avulla itä-Ukrainaa. Turkissa presidentti Erdoğan murskaa vapaan median, ja yrittää jo vaikuttaa ulkomaiseenkin lehdistöön, kuten kävi kun hän kutsui Saksan suurlähettilään puhutteluun saksalaisen satiirivideon takia. Kiina polkee yhä ihmisoikeuksia, kontrolloi tiedonvälitystä, ja vangitsee oppositiossa olevia.
Miksi me ummistamme silmämme? Miksi Esko Aho marssii kirkkain silmin Sberbankin hallitukseen, pääministeri Sipilän siunauksella? Eikö Vladimir Putin ole vielä riittävästi osoittanut haluavansa hallita Suomea energiapolitiikan kautta? Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ovat verottaneet suomalaista vientiä, uutisoidaan. Niin varmasti onkin, mutta kun ne pakotteet ovat olemassa ihan oikeasta syystä. Venäjä toimii väärin, ja siihen on reagoitava. Ainoa vaan, että Suomi ei haluaisi reagoida. Suomi haluaa tehdä kauppaa, ja vähätellä Venäjän ihmissuhderikkomuksia. Suomi ei välitä siitä että seksuaalivähemmistöt on ajettu ahtaalle. Suomi ei välitä siitä ettei Venäjällä ole aitoa oppositiota. Venäjä uhittelee ja tekee käytännössä mitä sitä huvittaa.
Pidän Suomea yhä sivistysvaltiona, vaikka nykyhallitus tekee hartiavoimin töitä heikentääkseen tätä sivistystä. Minusta sivistysvaltiolla pitäisi olla kanttia ottaa vahvasti kantaa, sekä puheissaan, että toimissaan, kun muut maat öykkäröivät. Onko kauppaa tehtävä hinnalla millä hyvänsä? Hyökätäänkö maahamme jos sanomme ettemme hyväksy venäläismedian kuristusotetta? Haluammeko myydä aseita totalitääriselle valtiolle joka myy ne eteenpäin mielivaltaisille äärijoukoille?
Hallitus haluaa meidän ajattelevan että Suomen talous nousee ainoastaan heikkojen selkärangasta raastamalla. Uhreina ovat suomalaiset työntekijät ja vähäosaiset, mutta myös viattomat kiinalaiset toisinajattelijat, Turkin media, Krimin asukkaat ja Jemenin siviilit. Tällainen potentiaalinen talouskasvu on liian veristä, liian moraalitonta. Suomalaisilta ihmisoikeus- ja avustusjärjestöiltä on leikattu roimasti varoja, mikä vaikeuttaa entisestään kansalaisaktivismia. Populismi rehottaa, ja perussuomalaisten siunaama rasismi pitää huolen siitä että osa kansasta kokee lähinnä inhoa ulkomaalaisia kohtaan, kun he kaikkein eniten tarvitsisivat empatiaa ja ymmärrystä.
Yksinkertaistaen: Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeämpiä kuin talouskasvu ja kauppa. Ihmisoikeudet ovat itse asiassa tärkeämpiä kuin mikään muu. Ne ovat tärkeämpiä kuin valtionrajat, energiapolitiikka, tai vaikkapa ydinaseohjelmat. Mitä hyötyä tai iloa on mistään, jos kaiken pohjana ei ole usko siihen että jokaisella ihmisellä kuuluu olla tietyt oikeudet? Suomi ei saa rajoittaa ihmisoikeusajatteluaan omien rajojen sisäpuolelle, tai ns. kantasuomalaisiin. Jos me emme välitä muiden ihmisoikeuksista, miksi kukaan välittäisi omistamme?
Soolokitaristi 